Norjan kokemukset yhä askarruttavat...<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Olen miettinyt paljonko Suomella ja Ruotsilla on kulttuurista eroa? Tämä ero on: Ruotsi houkuttelee aktiivisesti työvoimaa ulkomailta mutta Suomi ei. Ehkei ole tarvetta? Ainakaan ei ole perinteitä.

Puolassa menee näin: Opiskelet ensin ammatin ja sitten käyt puolen vuoden kielikurssin, jollaisia eri EU-maat järjestävät suurimmissa kaupungeissa. On tarjolla saksan, ruotsin ja tanskankin kielen opintoja mutta suomea ei. Opettajat tulevat eri EU-maista ja paitsi opettavat kieltä myös auttavat luomaan suhteita oppilaiden ja kotimaansa (Ruotsin, Tanskan, jne) työvoimaviranomaisten kanssa. Myös EU:n web-sivuilta voi etsiä työtä muista EU-maista. Puolalaiset ystäväni päättivät tulla Malåån siksi, että se oli pohjoisin paikka missä oli kysyntää heidän ammatilleen (samalla voivat kokea pohjoista luontoa).

Mutta ei vain viranomaiset, sillä Ruotsissa myös yritystaso on aktiivinen. Kymmenen vuotta sitten Malåsta lähti työnantajia Petroskoihin etsimään tietojenkäsittelyn ammattilaisia. Vaikka reissu ei tuottanut tulosta heti, sana levisi ja nyt Malåssa asuu useampi venäläinen. Ummikkonakin Malåån voi tulla, sillä kielikoulutus kaupungissa on kuulemma loistavaa. Kaikki oppivat.

Mutta Ruotsilla onkin perinteitä. Minulla jäi taannoin juttu kesken siitä miten suomalaiset asuttivat tämän Värmlannin 1500-luvun lopulta alkaen. Samasta asiasta siinäkin oli kyse. Ruotsalaiset halusivat asua rannikolla ja rannikolle he Suomeenkin tulivat. Asukkaita sisämaahan ei löytynyt. Niinpä suomalaisille luvattiin Värmlannista maapalsta ja 12 vuoden verovapaus, jos muuttavat tänne metsätöihin. Moni tuli ja kyllähän täällä maisematkin suomalaisilta näyttävät.

1700-luvulle asti pääasiallinen metsätyö oli puuhiilen poltto, jota tarvittiin ruotsalaisten linnojen lämmitykseen. Alla olevassa pienoismallissa vasemmalla oleva halkaisijaltaan 10 metrin puukasa on tätä varten. Alla pidetään pientä tulta ja päällä märkää turvetta, jottei roihahda -- savuista hommaa. Parin viikon päästä kasa avataan ja puuhiili viedään markkinoille.

1700-luvun lopulla metsää meni enimmäkseen lankkuina Englantiin ja ulkomaille. 1800-luvun lopulla alkoi sellunkeitto ja paperiteollisuus. Suomalaiset nämäkin hommat täällä pääosin tekivät. Siirtolaisia tarvittiin, sillä ilman heitä metsät olisivat jääneet perkaamatta ja Ruotsi uudistamatta. (Tosin kieltä suomalaiset eivät tahtoneet oppia. Vielä 1930-luvullakin takametsissä puhuttiin suomea, kunnes pakkoruotsalaistamisen lopetti sen = kielsivät puhumasta suomea.)

Jos Karlstadin ihmisiä ryhtyisi haastattelemaan, luulisin, että puolella on suomalaisia sukujuuria. Ja onpa toinen ruotsalainen työkaverinikin juuriltaan suomalainen. :)

Takaisin asiaan, kyllä Ruotsilla ja Suomella eroa on. Hiukan voisi Suomessakin ovia availla?

Briefly in English. After having been in Norge with friends not originally from Sweden I'm starting to see a difference between Finland and Sweden. Sweden (as well as other EU countries) is open to skillful immigrants to come and develop the country -- Finland not.

Kort på svenska. Efter Norge resan jag ser en skillnad mellan Finland och Sverige. Sverige söker aktivt människor med kunskap att komma här och arbeta -- Finland inte.